Fi: Lapin hirsimökissä tuuli ulvoi, ja puiden lehdet värisivät syystuulessa.
En: In the log cabin, the wind howled, and the leaves of the trees trembled in the autumn breeze.

Fi: Oskari saapui mökille, jota hän ei ollut nähnyt vuosiin.
En: Oskari arrived at the cabin he hadn’t seen in years.

Fi: Sisällä olan takaa kuului takan iloinen rätinä.
En: Inside, the cheerful crackle of the fireplace could be heard from the back.

Fi: Leena laittoi teetä pannuun ja hymyili nähdessään veljensä tutun siluetin.
En: Leena was making tea and smiled upon seeing her brother's familiar silhouette.

Fi: "Oskari, olet vihdoin täällä," Leena sanoi lämpimästi, vaikka hänen sydämensä oli huolissaan.
En: "Oskari, you're finally here," Leena said warmly, though her heart was worried.

Fi: "Olemme kaivanneet sinua."
En: "We've missed you."

Fi: Oskari nyökkäsi.
En: Oskari nodded.

Fi: "Maailma on suuri, mutta koti on täällä," hän myönsi istuutuessaan pehmeälle tuolille.
En: "The world is vast, but home is here," he admitted as he sat down in a soft chair.

Fi: Hän halusi kertoa Leenalle matkustamisestaan ja tulevista häistään, mutta epäili oikeaa hetkeä.
En: He wanted to tell Leena about his travels and upcoming wedding, but he doubted it was the right moment.

Fi: Illan hämärtyessä Leena silitti vanhaa valokuva-albumia.
En: As the evening darkened, Leena smoothed an old photo album.

Fi: "Muistatko, kuinka loimme lupauksen?"
En: "Do you remember the promise we made?"

Fi: hän kysyi keskittyen heidän lapsuuden kuviin.
En: she asked, focusing on their childhood pictures.

Fi: "Että olemme aina tukenamme."
En: "That we would always support each other."

Fi: Oskari katsoi vanhaa kuvaa, jossa he leikkivät metsässä.
En: Oskari looked at an old photo of them playing in the forest.

Fi: Hänen sydämensä kääntyi menneisyyteen, lasten viattomuuteen.
En: His heart turned to the past, to the innocence of childhood.

Fi: "Muistan," hän vastasi hiljaa, tunteiden myllertäessä sisällään.
En: "I remember," he replied quietly, emotions swirling within him.

Fi: Leena laski albumin alas ja katsoi silmiin.
En: Leena set the album down and looked him in the eye.

Fi: "Vanhemmat ikääntyvät.
En: "Parents are aging.

Fi: He tarvitsevat meitä.
En: They need us.

Fi: Sinua."
En: They need you."

Fi: Oskari huokaisi syvään.
En: Oskari sighed deeply.

Fi: "Työ ja seikkailu vievät minua, mutta tiedän velvollisuuteni."
En: "Work and adventure draw me, but I know my responsibilities."

Fi: Hän epäröi, mutta jatkoi sitten: "Haluan sinut melkoiseen seikkailuun kanssani... tuletko häihini?"
En: He hesitated, but then continued, "I want you to join me on quite an adventure... will you come to my wedding?"

Fi: Kysymys roikkui ilmaan, tuo uusi alku.
En: The question lingered in the air, a new beginning.

Fi: Leena yllättyi, mutta peitti tunteensa hymyn taakse.
En: Leena was surprised but hid her feelings behind a smile.

Fi: "Tietysti tulen," hän sanoi, ääni hieman täristen.
En: "Of course, I'll come," she said, her voice slightly trembling.

Fi: "Vaikka toivoin, että paluusi olisi pidempi.
En: "Though I hoped your return would be longer.

Fi: Vanhemmat—"

"Minä tiedän!"
En: Parents—"

"I know!"

Fi: Oskari keskeytti.
En: Oskari interrupted.

Fi: Hänen äänensä oli täynnä lupauksia.
En: His voice was full of promises.

Fi: "Haluan olla enemmän läsnä täällä, vaikka maailmakin vetää puoleensa."
En: "I want to be more present here, even though the world calls to me."

Fi: Hiljaisuus laskeutui, metsästyneenä mutta myös yhteisymmärryksen merkkinä.
En: Silence fell, a little strained but also a sign of mutual understanding.

Fi: Leena mietti, miten eri suuntiin heitä oli elämä vienyt, mutta samalla miten tärkeää oli kunnioittaa toistensa polkuja.
En: Leena thought about how life had taken them in different directions, but also how important it was to respect each other's paths.

Fi: "Tämä mökki on täynnä muistoja," Leena sanoi lopulta.
En: "This cabin is full of memories," Leena finally said.

Fi: "Ja uusia syntyy.
En: "And new ones will be made.

Fi: Aloitetaan nyt."
En: Let's start now."

Fi: He istuivat yhdessä, katse kohti takkatulta, molemmat tietäen, että vaikka tie saattaa viedä eri suuntiin, perheen tuki on elämän vakaa ankkuri.
En: They sat together, looking toward the fire, both knowing that even if the road might lead in different directions, the support of family is a steady anchor in life.

Fi: Syksyinen yö valaisi uuden ymmärryksen, ja veljen ja sisaren välille muodostui uudenlainen side.
En: The autumn night illuminated a new understanding, and a new bond formed between brother and sister.

Fi: Leena tiesi nyt, että Oskari teki aina sen, mitä sydän pakotti.
En: Leena now knew that Oskari always did what his heart compelled him to do.

Fi: Oskari puolestaan oppi, että perhesiteet on tärkeintä hoitaa ajan ja tilan yli.
En: Oskari, in turn, learned that family ties are most important to maintain across time and space.

Fi: Tässä Lapin rauhassa he molemmat löysivät rauhan.
En: In this tranquil Lapland setting, they both found peace.