Fi: Syksyn kirkas aurinko valaisi Kasvitieteellisen puutarhan, kun kolme ystävää astui polulle.
En: The bright autumn sun illuminated the Kasvitieteellinen puutarha as three friends stepped onto the path.

Fi: Kukat olivat jo pitkälti lakastuneet, mutta puiden lehdet hehkuivat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä.
En: The flowers had largely withered, but the trees' leaves glowed in shades of red, orange, and yellow.

Fi: Aino käveli ystäviensä, Eeron ja Kaisan, välissä.
En: Aino walked between her friends, Eero and Kaisa.

Fi: Askeleet olivat hitaita, jotta hän saisi rauhassa katsella ympärilleen ja antaa ajatustensa virrata vapaasti.
En: Their steps were slow, allowing her to look around peacefully and let her thoughts flow freely.

Fi: Aino oli viime aikoina kokenut suurta surua.
En: Aino had recently experienced profound sorrow.

Fi: Hän oli menettänyt jonkun hyvin tärkeän.
En: She had lost someone very dear to her.

Fi: Tämä päivä, kaikkien pyhien päivä, muistutti voimakkaasti häntä menetyksestä.
En: Today, All Saints' Day, strongly reminded her of the loss.

Fi: Hän toivoi, että kävely puutarhassa toisi hänelle jonkinlaista rauhaa.
En: She hoped that a walk in the garden would bring her some peace.

Fi: Eero oli kannustanut häntä tulemaan mukaan, ja Kaisa oli ehdottanut, että kaunis luonto voisi auttaa Ainoa löytämään lohtua.
En: Eero had encouraged her to join, and Kaisa had suggested that the beautiful nature could help Aino find comfort.

Fi: Polku kiemurteli puutarhan halki.
En: The path meandered through the garden.

Fi: Ilma oli raikas, ja syksyn tuoksu täytti ilman.
En: The air was fresh, and the scent of autumn filled the air.

Fi: Aino kaipasi hiljaisuutta ajatuksilleen, mutta tunsi olonsa paremmaksi ystäviensä seurassa.
En: Aino longed for silence for her thoughts but felt better in the company of her friends.

Fi: Eero jutteli kevyesti uusista kasveista, joita hän halusi nähdä, ja Kaisa nyökkäili mukana, antaen Ainolle tilaa, mutta olemalla silti läsnä.
En: Eero chatted lightly about new plants he wanted to see, and Kaisa nodded along, giving Aino space but still being there.

Fi: Yhtäkkiä Aino pysähtyi.
En: Suddenly, Aino stopped.

Fi: Hän näki edessään jotain, mikä sai sydämen lyömään kovempaa.
En: She saw something ahead that made her heart beat faster.

Fi: Se oli pieni kukkapenkki, jossa kasvoi vaaleankeltaisia tulppaaneja.
En: It was a small flower bed with pale yellow tulips.

Fi: Nämä kukat olivat olleet hänen isoäitinsä lempikukkia.
En: These flowers had been her grandmother's favorites.

Fi: Niiden näkeminen toi mukanaan muistoja.
En: Seeing them brought back memories.

Fi: Iloisia, mutta haikeita.
En: Joyful, yet wistful.

Fi: Aino taisteli kyyneleitä vastaan.
En: Aino fought back tears.

Fi: Hän tajusi, että suru ei lähtisi pois, mutta ehkä hän voisi oppia elämään sen kanssa.
En: She realized that sorrow wouldn't go away, but maybe she could learn to live with it.

Fi: Kaisa astui Ainon vierelle.
En: Kaisa stepped beside Aino.

Fi: Hän laski kätensä Ainon olalle ja hymyili rohkaisevasti.
En: She placed a hand on Aino's shoulder and smiled encouragingly.

Fi: "Se on okei", Kaisa sanoi hiljaa.
En: "It's okay," Kaisa said quietly.

Fi: Eero nyökkäsi vieressä.
En: Eero nodded beside her.

Fi: "Olemme täällä sinua varten."
En: "We're here for you."

Fi: Se muistutus teki Ainoon vaikutuksen.
En: That reminder made an impression on Aino.

Fi: Hän ei ollut yksin.
En: She was not alone.

Fi: Aino hengitti syvään ja antoi tunteidensa tulla.
En: Aino took a deep breath and let her emotions come.

Fi: Hän katsoi uudelleen kukkia ja kuiskasi hiljaa mielessään jäähyväiset.
En: She looked at the flowers again and whispered a quiet farewell in her mind.

Fi: Samalla hän tunsi, että hänen sisällään tapahtui muutos.
En: At the same time, she felt a change happening within her.

Fi: Hän alkoi hyväksyä sen, että vaikka suru tuli aina olemaan osa häntä, se ei tarkoittanut, että hänen pitäisi jäädä yksin.
En: She began to accept that even though sorrow would always be a part of her, it didn’t mean she had to be alone.

Fi: He jatkoivat matkaa, kädet taskuissa ja päät kohotettuina.
En: They continued their journey, hands in pockets and heads held high.

Fi: Kun he poistuivat puutarhasta, Aino tunsi olonsa hieman kevyemmäksi.
En: As they left the garden, Aino felt a bit lighter.

Fi: Syyspäivän valo tuntui kirkkaammalta, ja ystävien seura lämmitti hänen sydäntään.
En: The autumn day's light seemed brighter, and the company of friends warmed her heart.

Fi: Hän tiesi, että paluu arkeen ei olisi helppoa, mutta se liikkui jo oikeaan suuntaan.
En: She knew returning to everyday life wouldn't be easy, but she was already moving in the right direction.

Fi: Vihdoin, Ainon askelten alla, puutarhan hiekkapolku muuttui taas asvaltiksi.
En: Finally, under Aino's steps, the garden's sandy path turned back into asphalt.

Fi: Yhdessä he suuntasivat pois syksyn väriloistosta, Aino astettain valmiimpana uuteen päivään.
En: Together they left behind the autumn's blaze of color, Aino gradually becoming more ready for a new day.

Fi: Hän katsoi Kaisaa ja Eeroa ja hymyili.
En: She looked at Kaisa and Eero and smiled.

Fi: Hän ei ollut yksin, ja se oli ensimmäinen askel kohti sitä uutta todellisuutta.
En: She wasn't alone, and that was the first step towards that new reality.